ECA:n tarkastus paljastaa EU:n huomattavasti kasvaneen maksutoiminnan virhetason Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin ECA (European Court of Auditors) julkaisi 5. marraskuuta Euroopan unionin talouden pitoa koskevan tarkastuksensa tulokset. Suomi on ECA:n tarkastuksen perusteella mm. huijannut laskutuksessa. Lähde: ECA Toimittaja: Riikka Söyring 7.11.2013, Verkkomedia.org ECA:n tarkastus paljastaa EU:n huomattavasti kasvaneen maksutoiminnan virhetason EU:n tilintarkastustuomiosituin ECA on tarkistanut EU:n tilejä ja arvioinut EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen virhetasoa. Vuonna 2011 löydettyjen virheiden taso oli 3,9 prosenttia tarkastetuissa maksuissa. Vuonna 2012 virhetaso on noussut 4,8 prosenttiin. Maksujen virhetaso nousi lähes kaikilla yksittäisillä menoaloilla, ECA tiedottaa. Talousarvion koko vuonna 2012 oli 138,6 miljardia euroa. Virhetaso oli olennainen kaikilla toimintamenoja sisältävillä toiminnanaloilla varainhoitovuonna 2012. Arvioitu virhetaso on kasvanut joka vuosi aina vuodesta 2009 lähtien, kun se sitä ennen laski kolmena peräkkäisenä varainhoitovuonna. Merkittävä osa virheitä sisältävistä tapahtumista yhteisesti hallinnoiduilla aloilla (joita ovat muun muassa maatalous ja koheesiopolitiikka) oli sellaisia, että jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa voidakseen havaita ja korjata kyseiset virheet. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso ei kuvasta menoihin mahdollisesti liittyvien petosten, tehottomuuden tai tuhlauksen määrää. Virhetaso on arvio varoista, joita ei olisi pitänyt maksaa, koska niiden käyttö ei ollut lainsäädännön mukaista. Tyypillisesti virheissä oli kyse menoista, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen, tai hankinnoista, joiden yhteydessä ei ole asianmukaisesti sovellettu hankintaa koskevia sääntöjä. Talousarvion kokonaisvirhetasoksi arvioitiin maksujen osalta 4,8 prosenttia, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa maksujen sääntöjenmukaisuudesta kielteisen lausunnon. EU laatii parhaillaan vuosien 2014–2020 rahoituskehykseen perustuvia meno-ohjelmia. Samaan aikaan huomattava määrä aiempien vuosien rahoitussitoumuksia on maksattamatta, mikä lisää EU:n rahavirtoihin kohdistuvaa painetta ja saattaa suurentaa virheriskiä lähivuosina. Maatalouden saralla tukirahoja on Espanjassa, Portugalissa, Pohjois-Irlannissa ja Itävallassa haettu mm. ilmoittamalla pysyvänä laitumena alueita, jotka ovat täysin tai osittain kallioiden, tiheän metsän tai pensaiden peitossa, ja joita ei ole vuosiin käytetty maatalouskäyttöön. Näin siitä huolimatta, että jäsenvaltioilla, joille valvonta viime kädessä kuuluu, on ollut riittävästi tietoa asiain oikeasta laidasta. Ympäristöohjelmien rahoitusta haettaessa on huiputettu Tsekin tasavallassa, Saksassa, Kreikassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti). Suomessa moottoritien ohitustien rakennussuunnitelman laadintaa koskevassa hankkeessa menoilmoitukseen sisällytettiin kuusi laskua, jotka koskivat tukikelpoisuuskautta edeltävää aikaa. Menot oli todennettu sääntöjenvastaisesti komissiolle tukikelpoisiksi (hallinnollinen huijaus). Vastaavanlaisia tapauksia havaittiin EAKR-hankkeissa Ranskassa ja Itävallassa. Niissäkään tietyt menot eivät oikeuttaneet tukeen, koska tukikelpoisuuskautta koskevaa sääntöä ei ollut noudatettu. Erityiskertomus nro 24/2012 kertoo Italian Abruzzossa sijaitsevan L´Aquilan vuoden 2009 maanjäristyksestä ja siitä, kuinka EU:n solidaarisuusrahaston varoja tilapäisasuntojen rakentamiseen maanjäristyksen uhreille käytettiin pysyvän asuntokannan rakentamiseen: kaupunki aikoo myöhemmin myydä EU-varoilla rakennettuja asuntoja vapailla markkinoilla omaksi edukseen. Lähteet: ECA: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2012 eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/INAR12/INAR12_FI.pdf Erityiskertomus nro 24/2012 eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR12_24/SR12_24_FI.PDF Lisätietoja eca.europa.eu/fi/Pages/AR_2012.aspx Tarkastus on koskenut mm. EU:n tuloja, joiden avulla unioni rahoittaa talousarvionsa. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden bruttokansantulon (BKTL) ja jäsenvaltioiden keräämän arvonlisäveron (alv) perusteella. Vuoden 2012 tuloista 70,1 prosenttia perustui BKTL:oon ja 10,5 prosenttia alv:oon. Vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös, onko komissio tarkistanut kyseisissä laskelmissa käytetyt BKTL-tiedot vaikuttavalla tavalla. Tuloista 11,8 prosenttia on tuontitulleja ja sokerin tuotantomaksuja, jotka kansalliset viranomaiset kantavat EU:n puolesta. Riikka Söyring @ 7.11.2013 13:57
Posted on: Fri, 08 Nov 2013 10:45:41 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015