Fakamalo atu kiate kimoutolu kotoa pe ne fakalea mo afe mai o fai - TopicsExpress



          

Fakamalo atu kiate kimoutolu kotoa pe ne fakalea mo afe mai o fai a e ofa mo e talomonu mai ki sioma 44th Anniversary. Oku ma fiefia i hono lau siomou ngaahi popoaki mo vakai hifo siomou ngaahi hingoa o kimoutolu ne sii afe mai. Oku ma ofa atu kamoutolu mo e lotu. Tauange ke mou mau ha aho Tusite lelei mo Sisu. Sisu Emeni. Tusite, Novema ‘aho 5. Lau Folofola: Saame 145: 17-21, 17 Ko e fai totonu ʻa Sihova´ ʻi hono ʻalunga kotoa´, Pea ʻi heʻene ngāue kotoa pē ʻoku´ ne fai ʻofa´. 18 ʻOku ofi leva ʻa Sihova ki he kakai kotoa ʻOku tautapa kiate ia´; ʻAkinautolu ʻoku fai moʻoni ʻenau tautapa´. 19 Ko e holi ʻa e kakai ʻoku ʻapasia kiate ia´ ʻoku´ ne fakaai; Pea ʻoku ongo kiate ia ʻenau kaila´, ʻo ne fakamoʻui. 20 ʻOku tauhi ʻe Sihova ʻa e kakai ʻoku ʻofa kiate ia´: Ka ko e kau angahala´ te´ ne fakaʻauha´. 21 ʻE fai ʻe hoku ngutu´ ʻa e fakalangilangiʻi ʻo Sihova´; Pea ke fakamālōʻia ʻe he kakano kotoa hono huafa tapuhaa´, ʻO lauikuonga ʻo taʻengata´. Veesi Fakalaulauloto: Saame 145: 17, “Ko e fai totonu ʻa Sihova´ ʻi hono ʻalunga kotoa´, Pea ʻi heʻene ngāue kotoa pē ʻoku´ ne fai ʻofa´.” Kaveinga: ‘Oku kakato ‘a e ‘ofa’i kitautolu ‘e Sihova´. Poupou: ‘Oku mahino ‘aupito ‘i hotau konga Saame ki he ‘aho ni´ ‘a e ‘ofa’i kitautolu ‘e he ‘Otua´; ‘oku fai ‘aki ‘a hono kotoa´ pea kiate kitautolu kotoa pē. Pea ‘oku uki ai pē ‘a e kakano kotoa pē ke fai ‘a hono fakamālō’ia ‘a “hono huafa tapuhaa´, ʻO lauikuonga ʻo taʻengata´.” (v.21) Vakai ‘oku ou laine’i ‘a e ngāue’aki ‘e he punake´ ni ‘a e lea kotoa´ ‘i hotau Sāme´ ni ke fakamahino’i ‘a e me’a ‘oku ou tokanga ke fakamamafa’i´ - ko e ‘ofa’i kitautolu ‘e he ‘Otua´ ‘oku fai’aki ‘a hono kotoa´: ko ‘ene faitotonu ‘oku fai’aki ‘a hono kotoa´, pea ko ‘ene ‘ofa´ ‘oku fai’aki pē ‘a hono kotoa´ (eg. Foaki ‘a hono ‘Alo´ ma’a hotau fakamo’ui´), pea ‘oku´ ne ofi foki ki he taha kotoa pē. Ko e fa’ahinga mo’oni ‘oku tau talanoa ki ai´ he ‘ikai fu’u mahino fau ia kiate kitautolu, ‘o ka ‘oku tau mama’o mei´ he ‘Otua´. ‘Oku mātu’aki fiema’u ia ke tau feohi, fefa’uhi, mo vafeinofi mo ia ‘i he taimi kotoa pē koe’uhi´ ke tau a’usia mo’oni ‘a e kakato ‘o ‘ene ‘ofa’i kitautolu´, “ʻOku ofi leva ʻa Sihova ki he kakai kotoa ʻOku tautapa kiate ia´; ʻAkinautolu ʻoku fai moʻoni ʻenau tautapa´. Ko e holi ʻa e kakai ʻoku ʻapasia kiate ia´ ʻoku´ ne fakaai; Pea ʻoku ongo kiate ia ʻenau kaila´, ʻo ne fakamoʻui. ʻOku tauhi ʻe Sihova ʻa e kakai ʻoku ʻofa kiate ia´ ……………. ” (vv.18-20) Vakai ki he taimi ‘oku tau feohi, fefa’uhi, mo vafeinofi ai´ mo e ‘Otua´ pea ‘oku hā mahino ai ‘a e mo’ui fetauhi’aki´: ‘oku ofi ma’u pē ‘a Sihova kiate kinautolu ‘oku tautapa kiate ia´ mo fai ‘i he mo’oni ‘a ‘enau tautapa´, ‘o fai’aki honau kotoa´; ‘oku´ ne fakaai ‘a e ‘a e holi ‘a e kakai ‘oku ‘apasia kiate ia´; ‘io, he ‘oku ongo kiate ia ‘enau kaila´ pea´ ne fakamo’ui´; pea ‘oku tauhi ‘e he ‘Otua´ ‘a kinautolu ‘oku ‘ofa kiate ia´, ka ‘oku´ ne faka’auha ‘a e kau angahala´. He ko ‘enau faiangahala´ ko ‘enau mama’o mei´ he ‘Otua´. Koia e ‘uhinga na’a´ ku pehē ai ‘i ‘olunga´ ‘oku mātu’aki mahu’inga ke tau feohi, fefa’uhi, mo vafeinofi mo e ‘Otua´; koe’uhi´ ke tau a’usia mo’oni ‘a e “kai ‘i lalo hakalo´.” Te tau ma’u kelesi ai ‘i he taimi kotoa pē ke ‘auhi ‘aki hotau ngaahi fili´. ‘Ikai ia ko ia pē, ka ko e taimi te tau fakafeangai ai mo hotau kaungā fononga ‘e toki mahino ai na’a tau ma’unganofo pē ‘i he matavai ‘o e mo’ui´. Pea ‘e hangē ha taha nofo ‘i ‘api moli´ ‘a e tonu ‘a ‘etau tauhi vaha’angatae ki hotau kaungā fononga´ he na’e tonu ‘a ‘etau tauhi hotau vaha’angatae mo e ‘Otua´. He ko e feitu’u pē ia ‘e fai mei ai ‘a hotau fakama’oni’oni. Pea ka tau ka hū mai mei he’etau feohi, fefa’uhi, mo vafeinofi mo e ‘Otua´, pea ‘e lanu langi ‘a ‘etau me’a kotoa pē he kuo tau ‘inasi ‘i he ‘ofa kakato ne fai ‘e he ‘Otua ma’a kitautolu ‘ia Kalaisi Sīsuu´. Koia ai ‘i he mahina´ ni, ‘oua na’a ngalo ke tau fakama’oni’oni’i ‘a ‘etau mo’ui´ - ‘i he feohi, fefa’uhi, vafeinofi mo hotau ‘Eiki´. Lotu Hūfia: Tuku ke mau ‘unu’unu atu ‘Eiki ‘o nofo ‘i ho lalo va’e´; kae lava ke mau kai ‘utungaki ai ‘i he ngaahi tāpuaki ‘e tō mei´ ho fofonga´. Pea ke mau ma’u mālohi ai ke fai ho finangalo´.
Posted on: Tue, 05 Nov 2013 09:22:53 +0000

Trending Topics



iv>
Hwow we are orphans: Dr: Push Nina! Push! Nina: Is it a
How to Pray the Divine Mercy Chaplet Step 1 – Using a regular

Recently Viewed Topics




© 2015