Seuraavana päivänä Ellen meni taas divariin. Jokin Erkissä oli jäänyt vaivaamaan häntä. ”Kuule Erkki, oletko ajatellut, että asiakaspalvelijan ei kannata suuttua asiakkaille” Ellen sanoi. ”Miksi hermostuit eilen.” Erkin kasvot kirkastuivat. ”Se jäi mieleesi” hän sanoi ilahtuneena. ”En olisi uskonut.” ”Ei se sinänsä ole iso asia, mutta jos käyttäydyt noin monia kohtaan, et varmaan saa pitää tätä työpaikkaa” Ellen sanoi. ”Niinkö ajattelet” Erkki hymyili. ”Olet siis ajatellut minua.” ”Asiasta toiseen, minulla on vielä seitsemän euroa” Ellen sanoi. ”Pyökkikaluston hankinnan jälkeen rahat ovat aika tiukoilla. Suosittele jotain mukavaa kirjaa. Aloitan koko elämäni alusta ja siihen kuuluu aina uusien kirjojen hankinta. Vanhat vietiin Leevin kanahäkistä.” ”Se on niin kuin siinä laulussa” Erkki sanoi. ”Kaiken keskellä ei enää pelota ja niin edespäin. Mitä suosittelisin. Entä tämä.” Erkki ojensi kirjan Ellenille ja katseli tätä jännittyneenä. Ellen vilkaisi kirjaa. ”Olen lukenut aika paljon 2. maailmansodasta” Ellen sanoi. ”Tiedän esimerkiksi, että Hitler huusi niin paljon, että hänen äänihuulensa piti leikata. Hänen kurkkuunsa ilmestyi joku juttu. Mikä se nyt olikaan.” ”Fisteli” Erkki sanoi. ”Hitler taisi tosiaan huutaa paljon.” ”Tämä kirja, Hitler, noin 1000-sivuinen, on hyvä. Olen jo lukenut sen. Olisiko mitään muuta” Ellen sanoi.
Posted on: Tue, 17 Sep 2013 15:35:30 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015